[et_pb_section admin_label=”section”][et_pb_row admin_label=”Rivi”][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_image admin_label=”Kuva” src=”http://sentina2.wp.epte.fi/files/2018/08/kortti2_pysty2.png” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” animation=”left” sticky=”off” align=”left” force_fullwidth=”off” always_center_on_mobile=”on” use_border_color=”off” border_color=”#ffffff” border_style=”solid”]

[/et_pb_image][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row admin_label=”Rivi”][et_pb_column type=”1_2″][et_pb_text admin_label=”Pirjo Möller” background_layout=”light” text_orientation=”left” use_border_color=”on” border_color=”#000000″ border_style=”solid” custom_padding=”30px|30px|30px|30px” text_text_color=”#ffffff” background_color=”#919191″]

Muualla sanottua:

Inhimilliseen elämään kuuluu luonnostaan menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Menneisyys nähdään usein masentavasti menetettynä. Logoterpiassa nähdään asia valoisammin: menneisyydessä kaikki on jo toteutunut ja tallessa. Mitä olen saanut, kokenut ja tehnyt, se pysyy totena. Menneisyydessä on monenlaista hyvää, mutta myös raskasta niin faktoina, kokemuksina kuin tekoinakin. Niitä ei voi enää nykyhetkessä poistaa, mutta omaa suhtautumistaan niihin voi korjata.

Pirjo Möller
Logoterapia 2012

[/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”Bruner, 1990″ background_layout=”light” text_orientation=”left” use_border_color=”on” border_color=”#474747″ border_style=”solid” text_text_color=”#000000″ background_color=”#cecece” custom_padding=”30px|30px|30px|30px”]

Muualla sanottua:

Kognitiivisten vaikutusten lisäksi muisteluryhmillä on havaittavissa myös sosioemotionaalisia vaikutuksia, mikä selittyy omaelämänkertatapahtumien persoonallisuutta eheyttävästä ja jatkuvuutta tuottavasta vaikutuksesta.

Bruner, 1990

[/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”Teppo Särkämö” background_layout=”light” text_orientation=”left” use_border_color=”on” border_color=”#000000″ border_style=”solid” custom_padding=”30px|30px|30px|30px” text_text_color=”#ffffff” background_color=”#919191″]

Muualla sanottua:

Regular musical leisure activities can have long-term cognitive, emotional, and social benefits in mild/moderate dementia and could therefore be utilized in dementia care and rehabilitation.

[button link=”http://sentina.fi/files/2015/07/Sarkamo-et-al_2014_Gerontologist.pdf” color=”silver”] Linkki raporttiin[/button]

Teppo Särkämö
PhD, MA, Helsingin yliopisto

[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″][et_pb_text admin_label=”Hohenthal-Antin” background_layout=”light” text_orientation=”left” use_border_color=”on” border_color=”#474747″ border_style=”solid” text_text_color=”#000000″ background_color=”#cecece” custom_padding=”30px|30px|30px|30px”]

Muualla sanottua:

Muistelemisen tarve voimistuu, kun elämä lähestyy loppuaan; haluamme tehdä elämästämme järjellisen kokonaisuuden. Eräs tapa soputua muistin ja voimien heikkenemiseen on juuri muistella sitä aikaa, jolloin oli vielä voimissaan.

Hohenthal-Antin
Muistellaan 2013

[/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”Robin I M Dunbar” background_layout=”light” text_orientation=”left” use_border_color=”on” border_color=”#000000″ border_style=”solid” custom_padding=”30px|30px|30px|30px” text_text_color=”#ffffff” background_color=”#919191″]

Muualla sanottua:

It has long been thought that music plays an important role in creating a sense of community, especially in small scale societies. One mechanism by which it might do this is through the endorphin system. We show that singing and dancing trigger endorphin release and increased post-activity pain tolerance in contexts where merely listening to music and low energy musical activities do not.

Robin I M Dunbar

Performance of Music Elevates Pain Threshold and Positive Affect: Implications for the Evolutionary Function of Music. Journal of Evolutionary Psychology, 2012 Univeristy of Oxford

[/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”Särkämö” background_layout=”light” text_orientation=”left” use_border_color=”on” border_color=”#474747″ border_style=”solid” text_text_color=”#000000″ background_color=”#cecece” custom_padding=”30px|30px|30px|30px”]

Muualla sanottua:

Laulaminen virkistää dementiaa sairastavan muistia ja kohentaa mielialaa etenkin dementian alkuvaiheissa, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Näyttää siltä, että musiikkia voitaisiin käyttää laajalti dementian hoidossa ja kuntoutuksessa…

[button link=”http://sentina.fi/files/2015/12/Laulaminen-virkist%C3%A4%C3%A4-muistisairaan-mielt%C3%A4-ja-muistia-erityisesti-dementian-alkuvaiheessa-_-STT-Info.pdf” color=”silver”] linkki STT info:n artikkeliin, pdf[/button][button link=”https://www.sttinfo.fi/tiedote/laulaminen-virkistaa-muistisairaan-mielta-ja-muistia-erityisesti-dementian-alkuvaiheessa?publisherId=3747&releaseId=38082163#/st_refDomain=&st_refQuery=” color=”silver”] linkki STT info:n artikkeliin, web[/button]

Teppo Särkämö
PhD, MA, Helsingin yliopisto

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram