Menetelmälliset digitaaliset sisältöpalvelut vanhustyössä: 
Hyödyt hukassa ilman johtamista?

Tämän artikkelin on kirjoittanut GeroFuturen toimitusjohtaja ja RAI-erityisasiantuntija Katriina Niemelä. Hänellä on laaja kokemus johtamistehtävistä sosiaali- ja terveyspalvelualalla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. 

Menetelmälliset digitaaliset sisältöpalvelut ovat tutkitusti mitä parhain keino huolehtia säännöllisestä ja vuorovaikutteisesta päivittäisestä aktiivisen arjen toteutumisesta vanhustyössä.

Ne tarjoavat parhaimmillaan monipuolisia, asiantuntijoiden suunnittelemia, asiakkaiden tarpeiden mukaisesti suunniteltuja sisältöjä, jotka on tarkoitettu ikääntyneiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta unohtamatta. Näitä palveluita voidaan käyttää tavoitteellisesti sekä yksilö- että ryhmätoiminnassa, ja ne voivat sisältää esimerkiksi liikuntaohjelmia, muisteluhetkiä, musiikkia, kuvia ja pelejä. Myös useat tutkimukset osoittavat, että menetelmälliset digitaaliset sisältöpalvelut voivat parantaa ikääntyneiden sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä sekä vähentää yksinäisyyttä. Elämänlaatu kohenee, kun arjessa on mielekästä tekemistä ja sosiaalisia kontakteja. Lisäksi hoitajien työn on todettu helpottuvan valmiiden, suunniteltujen sisältöjen ja palvelujen helppokäyttöisyyden myötä. Samalla ajankäyttökin tehostuu.

RAI-järjestelmän käyttö ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnissa on maassamme lakisääteistä kaikille säännöllisen sosiaalihuollon palvelujen piirissä oleville ikäihmisille. RAI-arviointi antaa monipuolisesti tietoa asiakkaan toimintakyvystä ja palvelutarpeesta. Arvioinnista saatavaa tietoa tulee lain mukaan hyödyntää asiakkaiden hoidon ja palvelun suunnittelussa. Esimerkiksi menetelmällisenä digitaalisten sisältöpalveluiden tuottajana profiloitunut Sentina Oy on rakentanut palveluunsa eritasoisia, asiakkaiden toimintakykytiedon huomioivia sisältöjä RAI-mittaritietoa hyödyntäen. Mahdollisuuksia ja menetelmällisiä sisältöpalveluita on siis tarjolla, mutta saadaanko niistä ulosmitattua hyötyjä ikääntyneille tai henkilöstölle?

Menetelmällisten digitaalisten sisältöpalvelujen käyttö vanhustyössä voi tuoda merkittäviä parannuksia sekä ikäihmisten hyvinvointiin että hoitohenkilökunnan työskentelyyn. Jotta hyötyjä saavutetaan, on välttämätöntä, että palvelujen käyttöä johdetaan systemaattisesti ja että henkilöstölle tarjotaan riittävä koulutus ja tuki.

Menetelmällisiä digitaalisia sisältöpalveluja käyttävien organisaatioiden lähiesihenkilöille kesällä 2024 tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että niiden käyttöä ei johdeta systemaattisesti. Lähiesihenkilöiden mukaan hoitajat saavat pitkälti itse päättää, haluavatko käyttää näitä palveluita, mikä johtaa epätasaiseen käyttöön ja hyötyjen jäämiseen vajaiksi. Tämä osoittaa tarpeen selkeälle johtamisen ryhtiliikkeelle organisaatioissa sen sijaan, että luovuttaisiin digitaalisen sisältöpalvelun käytöstä ”turhana” vähäisen käytön takia.

o Suunnitellaan ja laaditaan selkeä strategia ja ohjeistus sisältöpalvelun käytölle organisaatiossamme, sanoitetaan käyttötarkoitus ja tavoitteet sekä tarjotaan esihenkilöille ja hoitajille koulutusta osallistumisen velvoitteella. Koulutuksen avulla varmistetaan, että kaikki työntekijät osaavat käyttää palvelua tehokkaasti ja tavoitteellisesti.

o Käyttöönottovaiheessa asetetaan selkeät ja mitattavat tavoitteet sisältöpalvelun käytölle. Tämä auttaa varmistamaan, että palvelu otetaan käyttöön suunnitellusti ja että sen hyödyt voidaan maksimoida.

o Vahvistetaan lähiesihenkilöiden roolia siten, että he antavat tukensa, ohjaavat, seuraavat ja kannustavat hoitajia hankitun sisältöpalvelun systemaattisessa ja tavoitteellisessa käytössä.

o Laaditaan suunnitelma ja toimintamalli sisältöpalvelun käytön säännölliselle seurannalle ja arvioinnille voidaksemme varmistaa sen tehokas käyttö organisaatiossamme.

Menetelmällisten digitaalisten sisältöpalveluiden potentiaali vanhustyössä on kiistaton, mutta niiden hyödyt jäävät saavuttamatta ilman systemaattista johtamista ja riittävää tukea henkilöstölle. On aika ottaa askel kohti johdetumpaa ja tavoitteellisempaa lähestymistapaa, jossa selkeät strategiat, koulutus ja jatkuva seuranta ovat avainasemassa. Vain näin voimme varmistaa, että ikääntyneet saavat ansaitsemansa laadukkaan, toimintakykyä tukevan ja virikkeellisen arjen, ja hoitohenkilökunta voi hyödyntää digitaalisia työkaluja täysimääräisesti. Onko organisaatiosi valmis tarttumaan haasteeseen ja ottamaan menetelmälliset digitaaliset sisältöpalvelut täysimääräisesti käyttöön?